Sairaan väsynyt

Heippa! ♥

On ollut pari päivää postauksien osalta hiljaista, anteeksi. Olen ollut vain jotenkin todella väsynyt ja loppu. Olen koulun ohella pääasiassa köllötellyt kotona; koska veto on ollut aivan pois. En oikein tiedä mikä minua vaivaa, koska nyt esimerkiksi olen nukkunut 9 tuntia ja väsyttää edelleen ihan sairaasti. Mutta kai se on tämä koulustressi sekä pitkät koulupäivät, vapaapäivät ovat kortilla koska nyt viikonloppuna olen esimerkiksi molemmat päivät töissä. Kun tähän yhdistää vielä muun elämän niin en yhtään ihmettele, että alkaa into loppua.

Tämä ilma vaikuttaa varmasti myös. Tuossa ylhäällä on kuva lokakuulta, silloin oli vielä niin ihanaa. Lokakuu oli kaunis, aurinkoinen ja melko lämmin. Muistan, että fiilikseni oli todella hyvä, iloinen ja onnellinen. Sain itsestäni paljon irti ja oikeastaan jopa rakastin syksyä. Nyt marraskuussa kaikki on kuitenkin toisin. Olen niin tympiintynyt jo ikuiseen pimeyteen.. Jotenkin tämä koko kuukausi on mennyt ihan koomassa; jatkuvaa sadetta ja pimeyttä. Kai mieli alkaa jo sanomaan, että saisi riittää.

Joten isoin joululahjatoiveeni olisi: Lunta pysyvästi! Fiilis on ihan erilainen silloin.

En ole valitettavasti saanut itseäni tuonne ulos hölkkäämäänkään, niin mukavaa kuin se onkin. Ei ole vain ollut yhtään sellainen energinen olo, että siitä tulisi yhtään mitään. Koiran kanssa toki olen ulkoillut, mutta niiden lenkkien jälkeen ei ole kuraiset ja pimeät metsäpolut enää huvittaneet. Salilla olen käynyt, sinne olen lähtenyt jotenkin paremmalla mielellä. En tiedä johtuuko se siitä, että saa olla sisätiloissa vai että salilla liikunta tapahtuu hieman "pienemmissä sykleissä" eikä tarvitse tunnin kestävyyttä kuin esimerkiksi hölkkälenkki. Koska tuntuu, että minusta ei tämän fiiliksen kanssa siihen olisi - mutta salitreeni tekee taas "jaksamiselle" ihan hyvää.

Olenkin tyytyväinen, sillä tuntuu että olen salitreeneissä kehittynyt hieman! Vaikka en olekaan kerennyt kauhean tiuhaan käymään, mutta aina kun käyn niin yritän tehdä intensiivisesti maksimipainoilla antaen kaikkeni. Joissakin liikkeissä huomasin edistystä kun suuremmat painot eivät tuntuneet "enää missään" ja esimerkiksi leuanveto oli helpompaa kuin aikaisemmin. Huomaan itsessäni myös ulkonäöllisiä positiivisia muutoksia.

Että vaikka mieli on väsynyt, niin periksi en suinkaan ole antanut projektin suhteen. Ruokavalio on myös pysynyt hyvin puhtaana, sillä aion testata kuinka sokerin jättäminen pois ruokavaliostani vaikuttaa aineenvaihduntaan sekä ruoansulatukseeni. Tuntuu, että vatsa menee aina täysin jumiin kun syön vähänkään epäterveellisesti. 

Koulu on ottanut todella ison ajan elämästäni ja energiastani, että pitkien koulupäivien jälkeen olen ihan raato. Odotan jo kovin joululomaa, lähdemme silloin Lappiin. Saan hieman hengähtää ja rentoutua.

Sain heräteltyä vanhan kamerankin henkiin, mutta akussa taitaa olla vikaa. Tässä arvon siis että ostanko kokonaan uuden kameran vai yritänkö ostaa tuohon uutta akkua.

Tsemppiä teille omiin aherruksiinne!